VUOSAARI.INFO


Vuosaaren kartanot


Vuosaaren kartanon (ruots. Nordsjön kartano) historia ulottuu 1540-luvulle, jolloin se sai alkunsa Henriksbergin ratsutilana. Vuonna 1939 Oy Saseka Ab (Oy Lohjan Kalkki Ab:n tytäryhtiö) osti kartanon, koska tarvitsi kartanon hiekkakankaat ja -harjut tuotantoaan varten. Kartanon pinta-ala oli tuolloin 650 hehtaaria, josta peltoa 200 hehtaaria. 1950-luvulla kartanolla oli yhä satakunta lehmää. Kartanon toiminta maatilana päättyi vuonna 1966. Tilan rakennuksia siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1970-luvulta alkaen, viimeisimpänä päärakennus vuonna 1981. Päärakennus vuokrattiin Kriisipalvelulle 12 vuodeksi, jonka kälkeen huonoon kuntoon päässyt päärakennus remontoitiin vuosina 1993-1994. Vuonna 1997 kaupunki vuokrasi kartanon Diakonissalaitokselle, joka on sittemmin peruskorjannut tilan päärakennuksen ja kunnostanut muita rakennuksia.

Vuosaren kartanon päärakennus
Vuokrasopimus ulottuu vuoteen 2010. Näihin päiviin asti säilyneen päärakennusalueen pinta-ala on 4,7 hehtaaria. Se on tarkoitus suojella ja säilyttää "julkisten palvelujen" alueena myös jatkossa. Vuotien rakenteilla oleva jatke kulkee aivan kartanon päärakennuksen vierestä. Suunnitelmien mukaan kartanoalue säilyy ulkoilupuistona. Kartanon pohjoispuolisille maille, pelto- ja metsämaalle, on suunniteltu uurnahautausmaata ja kartanon viljamakasiiniin sekä entiseen navattarakennukseen on kaavailtu tulevan hautausmaan toimisto- ja varastotiloja.


Rastilan kartanon historia ulottuu 1600-luvulle, jolloin paikalla sijainneista tiloista muodostettiin Rastilan ratsutila. Helsingin kaupunki osti vuonna 1950 kartanon maat, yhteensä 196 hehtaaria, ulkoilu- ja telttailutrakoituksiin. Vuodesta 1971 kartanon päärakennus on toiminut Rastilan leirintäalueen päärakennuksena ja lähiympäristö leirintäalueena. Nykyisin se on Helsingin ainoa leirintäalue ja yksi Suomen suosituimmista leirintäalueista. Kuvassa Rastilan kartanon päärakennus.


Webmaster@vuosaari.info

Sivut päivitetty 01.01.2006.