Vuosaaren historiaa


Asuntosäästäjät


Vuosaaren merkittävin rakennuttaja oli 1960-luvulla Asuntosäästäjät ry. -yhdistys. Hartiapankkirakentamisen ansiosta nousi kolme neljästä Vuosaaren 1960-luvun rakennuskannasta vuosina 1964-1968. Vuosaaren kaavoittamisen käynnisti Oy Saseka Ab 1950-luvulla halutessaan myydä maitaan asuntorakentamiseen. Kaava vahvistettiin 1963. Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin 1.1.1966 ja Vuosaaren silta avattiin liikenteelle 1.7.1966. Ulappasaarentien terassitalot ovat 1960-luvun modernin rakennusajattelun eläviä muistomerkkejä.
Asuntosäästäjien aikoinaan ideoima, Suomen suurimpiin taloyhtiöihin kuuluva As. Oy. Säästöpurje juhli 40-vuotisjuhliaan Vuosaaressa 21.8.2005. Säästöpurje sijaitsee Purjetien, Merikorttitien ja Merkorttikujan alueella. Säästöpurjeen 9 hehtaarin tontilla on kaikkiaan 21 taloa, 654 asuntoa ja asukkaita on noin 1 300.

Columbus


Kauppakeskus Columbus avasi ovensa syksyllä 1996. Nykyisin kauppakeskuksesta ja sen lähistön julkisista palveluista on muodostunut Vuosaaren keskus. Syksyllä 2002 Columbuksessa toimi 55 liikettä ja siellä kävi viikoittain noin 135 000 asiakasta.

Esihistoria

Kaatopaikka

Vuosaaren kaatopaikka sijaitsi Niinisaarentien pohjoispuolella. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on 25 hehtaaria ja sen itäpuolella on ylijäämämaiden täyttömäki. Paikka toimi 1960-luvun alussa Lohjan Kalkki Oy:n kaatopaikkana. Vuosaaren tultua liitetyksi Helsinkiin alue toimi yhdyskuntajätteen kaatopaikkana 1966-75 ja 1979-88. Alueelle on viety yhdyskuntajätteitä 3,4 miljoonaa tonnia ja 150 000 tonnia teollisuusjätteitä. Lisäksi alueelle on viety rakennusjätettä, rikinpoistotuotetta, liuottimia, sairaalajätettä ja kivihiilivoimaloiden tuhkaa sekä erilaisten laitosten jätekaivojen sakkoja ja lietteitä. Kaatopaikka suljettiin Helsingin viimeisenä vuonna 1988. Kaatopaikan päälle on levitetty täytemaakerros. Alue sisältyy Vuosaaren sataman asemakaavaan.
Vanhalle kaatopaikka-alueelle rakennettiin 1990-luvulla kaatopaikkakaasujen talteenottojärjestelmä, joka käsittää 27 imukaivoa, imuputkiston, pumppuaseman, soihtupolttimen ja lämpökeskukseen ohjaavan kaasuputkiston.

Vuosaaren huippu 29.1.2006.

Vuosaaren huippu on täytemaasta tehty 65 metriä korkea kukkula, joka sijaitsee entisellä kaatopaikalla kilometrin verran etelään Mustavuoresta. Alueen käyttö ylijäämämassojen sijoitukseen päättyi helmikuussa 2002 ja se on suunniteltu kunnostettavan Vuosaaren huipun ulkoilualueeksi vuosina 2002-2005. Täyttömäestä maisemoidaan Lapin tunturi kivineen ja kasveineen. Alla levittäytyvälle entiselle kaatopaikka-alueelle raas tulee niittyä ja lehtoa. Maata alueelle on rahdattu kuusi miljoonaa kuutiota sekä tuotu satoja kasveja ja runsaasti kiviä.

Kalkkikivikaivos

Porvarinlahden perukassa sijaitsevat Porslahden louhokset ovat olleet käytössä vuosisatoja. Lohjan kalkkitehdas Oy osti Nordsjön kaivoksen 1930-luvulla ja aloitti kaivostoiminnan 1939. Kaivoksesta louhittiin yhä 1950 ja 1960 - luvuilla pääosin lohenpunaista marmoria rakennuslaatoiksi ja pöytälevyiksi. Vuosaaren vanhan kaatopaikan peittävän täyttömäen eteläpuolelta löytyy myös vanha kalkkikaivos.

Kartanot

Vuosaaressa on toiminut kaksi kartanoa; Vuosaaren (Nordsjön) ja Rastilan (Rastbölen) kartanot. Rastilan kartanon toiminta päättyi 1950-luvun alussa, mutta Vuosaaren kartanossa harjoitettiin maataloutta aina vuoteen 1966 saakka.

Metro


Vuosaaren metroliikenne alkoi 31.8.1998. Metroradan rakentaminen Vuosaareen alkoi kesäkuussa 1994. Vuosaaressa on kaksi metroasemaa; Rastila ja Vuosaari. Vuosaaren aseman käyttäjämäärä (nousijat + poistujat) oli arkipäivisin 19 754 ja Rastilan 7 327 henkeä vuonna 2000.

Opistot

Osuuspankkien Gebhard -opisto rakennettiin vuonna 1958 Kallahdenniemeen ja laajennusosa valmistui 1968. Yhdyspankin Unitas-opisto rakennettiin vuonna 1963 Ramsiniemeen ja sitä laajennettiin vuonna 1987. Alkon koulutuskeskus Vuosanta nousi Ramsinniemeen vuonna 1968. Nyttemin instituuttien koulutustoiminta on hiljentynyt ja ne ovat suuntautuneet enemmän hotellitoimintaan ja tilojen vuokraukseen. Alkon entinen koulutuskeskus on nykyisin Sodexhon operoima Hotelli Vuosanta, joka vuokraa tiloja yhteisöille, yrityksille ja yksityisille. Vuosannassa on mm. 62 hotellihuonetta, kokoushuonetta, takkatila, uima-allas ja rantasaunat. Myös Valtiovarainministeriöllä on huvila Ramsinniemessä.

Ostoskeskukset

Vuosaaressa oli ennen kauppakeskus Columbuksen avautumista kolme erilaista ostoskeskusta; Eteläinen ostoskeskus, Pohjoinen ostoskeskus ja Pikkuostari (ent. Raken liikekeskus). Columbuksen tulo on ajanut vanhat ostoskeskukset ahtaalle ja niiden tulevaisuus on viime vuosiin asti näyttänyt epävarmalta.

Paulig

Oy Gustav Paulig Ab:n kahvipaahtimo aloitti Vuosaaressa 1967 ja on yhä toiminnassa. Paahtimo vihittiin virallisesti käyttöön 29.5.1968. Pauligin 17 hehtaarin tontille rakennettiin yhtiön pääkonttori, suuri kahvipaahtimo, Suomen suurin pakastevarasto sekä maustetehdas. Vuonna 2004 Pauligilla oli Vuosaaressa noin 200 työntekijää. Pauligille tulee vuosittain 54 miljoonaa kiloa raakakahvia, josta tuotettaan 40 miljoonaa kiloa valmista kahvia. Paahtimon olemassaolosta muistuttaa vuosaarelaisia aina silloin tällöin laajalle leviävä, juuri paahdetun kahvin tuoksu.
Paulig Oy:n ylläpitämä kahvimuseo sijaitsee Pauligin kahvipaahtimon yhteydessä. Museossa on nähtävillä mm. Lappeenrannan vanha kahvikauppa kaikkine tykötarpeineen 1950-luvulta.
Pauligin tehdasalueen rakennusten purkaminen Aurinkolahden asuinalueen ja tieverkoston tieltä käynnistyi vuoden 2002 aikana. Purkutyö alkoi Pauligin valmistuotevaraston purkamisella ja vuoden 2003 alkuun mennessä rakennuksesta purettiin kolmannes. Purettavan rakennuksenosan tilalle tuli Gustav Pauligin tien jatke, joka ulottuu aina Vuotielle asti kun jatkeen tieltä purettiin Vuotien jatkeen vieressä sijaitseva Autobar Oy:n rakennus sekä Pauligin vanha maustevarasto. Lisäksi purettiin tehdasalueen itäreunalla sijaitseva Ingman Foodsin pakastevarasto. Sen sijaan Pauligin raakakahvivarasto ja siilorakennukset säilyvät nykyisellä paikalla ainakin vuoteen 2007 asti.
Pauligilla on myös esisopimus teollisuustonttin ostamisesta Vuosaaren satamakeskuksen alueelta. Pauligin uuden tontin kaavoitus valmistunee vuonna 2005 ja tulevan tontin louhinta tapahtuu vuonna 2006. Uuden paahtimon rakentaminen tapahtuu vuosina 2008-2009. Sen jälkeen Vanha Pauligin paahtimon alue luovutetaan kaupungille.
Kahvipaahtimon alueelle, on suunniteltu rakennettavan neljän umpinaista, sisäpihallista asuinkorttelia. Asuntoja taloihin on suunniteltu 1 500 hengelle. Rakentaminen tapahtuu kun kahvipaahtimo on siirtynyt Vuosaaren sataman yritysalueelle vuoden 2009 lopussa.

Saseka


Oy Saseka Ab:n, Lohjan kalkkitehdas Oy:n tytäryhtiön, tiili- ja rakennuselementtitehdas rakennettiin Vuosaaressa Nordsjön kartanon maille Pikku-Kallahden rannalle 1937-1939. Pian kartanon maille syntyivät laajat hiekkakuopat. Tehtaan toiminta päättyi vuonna 1966 ja tehdasalue siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Tehtaan tiloissa toimi erilaisia pienyrityksiä kaupungin vuokralaisina aina 1980-luvun lopulle saakka. Ainoa rakennus, mitä tehtaasta on tänä päivänä jäljellä, on entinen ruokala-rakennus, joka nykyisin on alueen ns. asukastalo. Asukastalon toiminta alkoi vuonna 1995.

Shell

Oy Shell Ab:n pääkonttori muutti Vuosaareen Ulappatie 4:n vuonna 1969. Toimistossa työskenteli noin 230 henkeä. Shellin pääkonttori muutti Vuosaaresta Tikkurilaan vuonna 1992. Shellin talo sijaitsi nykyisen pikkuostarin takana ja se muutettiin asuinkäyttöön Shellin muuton jälkeen.

Tehtaanpuiston yhteiskoulu

Tehtaanpuiston yhteiskoulu muutti Vuosaaren keskustaan, silloisen eteläisen ostoskeskuksen viereen 1.11.1976. Tehtaanpuiston lukio lopetettiin vuonna 1993. Tehtaanpuiston yläaste aiotaan lakkauttaa 1.8.2009.

Telakka

Valmetin Vuosaaren telakka aloitti toimintansa 1974, mutta ehti toimi vain toistakymmentä vuonna. Vuonna 1979 valmistuivat viimeiset suurtankkerit norjalaisen varustamon tilaamasta sarjasta. Tämän jälkeen telakan tilauskanta romahti yleismaailmallisen laivanrakennuslaman seurauksena. Vuoden 1987 alussa telakka siirtyi Wärtsilä meriteollisuudelle, joka ilmoitti 13.1.1987 tekalan toiminnan lopettamisesta.

Uimahalli

Vuosaaren Urheilutalo Oy:n perustamiskokous pidettiin 24.3.19972 ja yhtiön rakennuttama Vuosaaren uimahalli avattiin yleisölle 12.11.1979. Urheilutalon kuntoilutilat, kuntosali ja fysikaalinen hoitolaitos valmistuivat vuonna 1987. Uimahallin kylpyläosa avattiin vuonna 1992. Kylpyläosassa ovat mm. lämminvesiallas vesihierontapisteineen, lastenallas ja lasten leikkitila. Uimahallikäyntejä on syksyyn 2004 mennessä ollut jo 5,5 miljoonaa. Vuonna 2003 uintikäyntejä tehtiin 245 000. Vuosaaren uimahalli on ollut myös eräs Helsingin suosituimmista uimahalleista ja myös uimahallin kävijämäärät ovat Vuosaaressa hallin kokoon nähden maan korkeimpia.


Uutelan virkistysalue

Helsingin kaupunki osti 1950-luvulla Uutelan alueen (116 hehtaaria) kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin.

Vuosaaren silta


Asuntosäästäjät aloitti Vuosaaren sillan rakentamisen Puotilanlahden yli huhtikuussa 1965 ja se valmistui kesällä 1966. Silta vihittiin käyttöön 1.7.1966. Silta oli valmistuessaan Suomen toiseksi pisin; sillä on 417 metriä ja leveyttä 18,5 metriä. Sillan vieressä kulkee 1990-luvun lopulla rakennettu metrosilta.

Urheilutalo

Vuosaaren keskustassa sijaitsevassa, vuonna 1979 valmistuneessa, urheilutalossa on uimahalli, liikuntahalli, voimailusali ja klome kuntosalia, kokous- ja nuorisotiloja, fysikaalinen hoitolaitos ja kahvio. Uimahalli avattiin yleisölle 12.11.1979, kuntosalit ja fysikaalinen hoitolaitos valmistuivat vuonna 1987 ja uimahallin kylpyläosa 1992. Urheilutalon kokonaistilavuus on 42 940 m3 ja kerrosala 7 101 m2. Vuonna 2001 talon kävijämäärä oli noin 450 000 henkeä, joista uimahallikäytejä 246 544. Vuodesta 1979 lähtien laskettu talon kokonaiskävijämäärä on yli 9 miljoonaa. Uimahallin kävijämäärä ylitti 5 miljoonan rajan 27.1.2003.
Urheilutalon toiminnasta vastaa 24.3.1972 perustettu Vuosaaren Urheilutalo Oy. Vuosaari-säätiö omisti yhtiöstä yli 90 prosenttia vuoteen 1986, jolloin Helsingin kaupunki hankki omistukseensa 52 prosenttia yhtiön osakekannasta.

Vesitorni

Vuosaaren vesitorni rakennettiin 1962-64. Tornin korkeus oli 34 metriä ja se sijaitsi korkealla kalliolla ja näkyi kauas. Tornin tilavuus oli 1 500 kuutiometriä. Vesitorni poistui alkuperäisestä käytöstä vuonna 1985, jolloin Vuosaaren vesijohtoverkosto kytkettiin Myllypuron painepiiriin. Torni poistettiin virallisesti käytöstä 1990-luvun alussa. Vesitornin purkutyö alkoi 25.9.2005 ja se saatiin päätökseen lokakuun lopussa 2005. Vesitornin tontti luovutettiin marraskuun alussa 2005 kaupungin kiinteistövirastolle asuntorakentamista varten. Tontin rakentaminen alkanee kesällä 2006.

Voimalat


Helsingin Energian Vuosaaren A-voimala käynnistyi vuonna 1991 ja Vuosaaren B-voimala ryhtyi tuottamaan sähköä kesällä 1997. Molemmat voimalat ovat ns. CHP-laitoksia (sähkön ja lämmönyhteistuotantolaitoksia) ja niiden pääenergian lähde on maakaasu. Kriisiaikojen varavoimana on kivihiili. 50 prosenttia Helsingin sähköstä ja 39 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan Vuosaaren voimaloissa. B-voimalan osuus Helsingin sähköstä on yksinään 37 prosenttia ja kaukolämmöstä 27 prosenttia. Maakaasuvoimalat ovat edullisia käyttää ja niitä käytetäänkin mahdollisimman paljon. Kesäisin Vuosaaren voimalat tyydyttävät ajoittain jopa kaikki Helsingin energiantarpeet. Voimaloille myönnettiin SFS-EN ISO 14001 -ympäristösertifikaatti 26.4.2002. Kuvassa Vuosaaren B-voimala.

Vuotie


Vuosaaren sisääntuloväylä, joka otettiin käyttöön 6.8.1998 Vuosaaren sillan ja Kallvikintien väliseltä osuudelta 4-kaistaisena. Tien molemmin puolin on 238 metallipylvästä, joiden sisältä, alhaalta päin loistaa valo. Valot muistuttavat Vuosaareen sytytetyistä kokkotulista, jotka helmikuussa 1944 johtivat venäläiset pommikoneet pommittamaan tuolloin lähes asumatonta Vuosaarta Helsinginniemenä. Tulien ansiosta Helsingin kaupunki vältti suurtuhot.
Muistona Vuosaarta kohdanneista pommituksista löytyy yhä aika ajoin mm. lentopommeja Vuosaaren maastosta. Esimerkiksi 20.3.2002 löytyi Vuotien jatkeen tietyömaalta sadan kilon lentopommin kärki. Samalta alueelta on aiemminkin löytynyt räjähtämättömiä viime sotien aikaisia lentopommeja. Myös 14.9.2002 löytyi Vuosaaren edustalta Pikku-Niinisaaresta huvilatontin maaperästä 40 cm:n syvyydestä räjähtämätön lentopommi.



Vuotien jatkeen rakentaminen keskustasta Laivanrakentajantielle (eli tulevalle uudelle Aurinkotuuulentielle) alkoi tammikuussa 2001. Vuotielle 500 metriä lisää pituutta tuovan jatkeen ensimmäinen vaihe oli pääpiirteissään valmiina vuoden 2001 lopussa. Tammikuussa 2002 alkoi jatkeen jatkorakentaminen Uutelantieltä telakalle eli uuden Vuosaaren suursatamaan ulottuvalle Laivanrakentajantielle (sataman eteläiselle portille). Jatke kulkee Vuosaaren kartanon maiden halki ja halkaisee Vuosaaren Golfkentän kahteen osaan. Vuotien jatke avattiin liikenteelle vuoden 2002 lopussa.


Jatkeen rakentamisen takia Uutelantien pohjoispää katkaistiin liikenteeltä 22.4.2002. Jatkeen kakkosvaihe telakalle saakka valmistui jo joulukuussa 2002 ja molemmat jatkeet avattiin liikenteelle joulukuun puolessavälissä 2002. Suunnitelmissa ja rakentamisessa on varauduttu myös siihen että tulevaisuudessa metrolinja jatkuu Vuosaaren uuteen Satamakeskukseen saakka. Vuotien jatkeen viimeiset työt saataneen päätökseen vuoden 2005 aikana. [Kuvassa Vuotien kakkosvaiheen jatke 14.9.2002]

Ydinvoimala

Vuonna 1973 julkistettiin suunnitelma, jonka mukaan Helsingin itä- ja länsipuolelle rakennettaisiin kaksi suurta ydinvoimalaa. Idänpuoleisimmat oli tarkoitus rakentaa ensin. Eräänä sijoitusvaihtoehtona oli Vuosaari (Uutela). Kuitenkin jo seuraavana vuonna havaittiin ettei Helsingin itäpuolelta löydy sopivaa sijoituspaikkaa ydinvoimalalle.


Kuvat (c) VUOSAARI.INFO 27.1.2002, 10.2.2002, 16.2.2002 ja 08.02.2004.
Sivut päivitetty 8.3.2007.